Kalusteveistämö A. Kolari

Puuseppä Kuopio ja Pohjois-savo

  • Etusivu
  • Tuotteet
    • Ikkunaentisöinti
    • Perinteiset ovet
    • Erikoispuusepäntyöt
  • Verstaalla
  • Yhteydenotto
Etusivu / Verstaalla

Keittiökaapisto

28.6.2011 by kalusteveistamo

Edellinen muotohöylä tuli siis tähän työhön. Kolmiosainen keittiökaapisto. Peilioviin on tuomassa siroutta ”helmipaneelintapainen” muotokieli. Syy miksi normaali helmipaneeli ei sopinut raameihin on selkeä. Muotohöylällä tehtynä helmien sijainnit saadaan juuri oikealle etäisyydelle. Näin mittasuhteet säilyvät sorjana. Normaalin paneelin helmi on myös jonkinverran suurempi kuin tämä. Lisäksi muoto kiertää myös peilin kehyksen laidassa. Siis pienellä vaivalla edukkaampi ulkonäkö.

Peiliovet

Keittiökaapit asennettuna Keittiökaappi

Kaapisto maalattuna ja paikallansa

Helmenveistelijä

13.6.2011 by kalusteveistamo

Tuleva työni vaati uutta työkalua. Tavoitteena oli saada ”helmipaneelintapaista”. Kuitenkaan loogisin vaihtoehto käyttää helmipaneelia ei sopinut tarkoitukseen, koska valmiina saatava paneeli olisi tehnyt lopputuloksesta mittasuhteiltaan kömpelön.  Erikoiset profiilit ja kaarevat muodot saattavat tuottaa monelle konepuusepälle päänvaivaa ja hammasten kiristystä. Juuri oikeanlaisia teriä kun harvoin löytyy. Näppärä puumies kuitenkin suoriutuu tulevasta haasteesta aamupäivän aikana, naureskellen. Muotohöylän tekoon.

Vanha viila käypi höylän teräksi hyvin. Jotta viilaa olisi helpompi työstää, suoritetaan pehmeäksihehkutus. Tällöin metallurgisesti viilasta tulee ferriittis-perliittinen karbidirakenne. Mikäli sinunkaan sisäinen alkemisti ei ymmärrä em. aksenttia, voit vain heittää viilan pieneen nuotioon ja antaa sen jäähtyä omine aikoineen.

Sillävälin voikin tehdä puu-aihion valmiiksi. Käsihöylissä puulaji pitäisi olla mahdollisimman kova… voihan se olla pehmeäkin, mutta se vaan ei kestä. Tällä kertaa kätevästi saatavilla oli vaahteraa. Höylien terävät muodot joutuvat koville, joten näiden kohdalle laitetaan yleensä vahvistus, ”boxing”.

Siis höylän pohjaan tehdään ura, johonka liimataan kiinni vastaavanlainen pala. Tämä pala on kuitenkin sahattu lankusta 45-asteen kulmassa. Tällöin esiin paljastunut päätypuu kestää paremmin kulutusta, eivätkä profiilin ”harjat” painu heti lyttyyn.

Pohjan muoto sahaviilalla

 

Terälle kolo poralla, taltalla ja silleen...

Muototerä

Kun terälle oli kolo, piirsin pohjan muodon terään ja muotoilin sopivaksi viiloilla. Terän karkaisu kuumassa nuotiossa magneetilla testaten. Päästön tein retkikeittimellä lämmittämällä terän vartta. Kun terän kiillottaa karkaisun jälkeen, on päästölämpotiloja helppo seurata. Värien muuttuminen on havaittavissa kuvasta. Kun terän kärki on ”oljenkeltainen”, terä sammutetaan veteen.

Vaikka en ole seppä syntyessäni (…vaan puuseppä) ja lämpökäsittelyt on lähinnä tuuripeliä, olen saanut näillä ohjeilla tehtyä hyviä teriä. Terävyys säilyy tarpeeksi kauan ja työ tulee tehtyä järkevässä ajassa. Tämäkin terä taisi jäädä hieman liian kovaksi, jolloin teroittaminen on työläämpää. Mutta eipä sitten tylsy niin äkkiä.

Helmiprofiili

Niin tämmöistä muotoa oltiin siis hakemassa

Liimapannu

Pohjan liimasin testauksen jälkeen nahkaliimalla

Muotohöylä

Sohvapöytä

2.6.2011 by kalusteveistamo

Pieni, selkeä ja kevyt sohvapöytä. Koivua. OK? OK.

Jalkoihin kavennukset kevennykseksi.

Jalkojen kavennukset

Jalat sarjoihin liitin tasotappiliitoksella. Kestää.

Tasotappiliitos valmistumassa

Sitten pöytälevy. Jos liimalevy on niin leveä, että se ei kokonaisena mahdu höylään, voi liimalevyn tehdä kapeampina levyinä ja liimata nämä höyläyksen jälkeen yhteen. Ongelmana on se, että saumoihin jää usein pykälä, joka vaatii jälleen höyläystä/hiomista. Ollaan siis alkupisteessä.

Joskus leveä pöytälevy onkin järkevämpää höylätä…

levyn oikaisu käsihöylällä

Vastoin yleistä käsitystä, ei tämä tapa ole sen hitaampi. Se vaan vaatii höylääjältä enemmän fyysistä työtä. Mutta samalla kärpäseniskulla tulee sitä työpaikkaliikuntaa!?

Pöytälevyn päihin tein ”leipälaudat”. Poikittaiset tuet ovat tasotappiliitoksella kiinni pöytälevyssä. Näitä ei ole liimattu kiinni, vaan liitoksen lävitse menevät tapit pitävät ”leipälaudan” kiinni pöytälevyssä. Ratkaisu pitää pöytälevyn luotisuorana, eikä pöytä muutu ajan kuluessa kulhoksi.

"leipälauta"

Pöytälevy ei ole aivan suorakaiteen muotoinen. Tarkkaan ottaen pöytälevy on kuusikulmainen. Höyläsin käsihöylällä kaksi keskimmäistä kulmaa ”lyttyyn”. Näin syntyi jälleen uusi taso, joka ei ensinäkemältä juurikaan erotu.

Sohvapöytä

Huonekalujen muotoilussa piilotan usein yksityiskohtia selkeältä vaikuttaviin kokonaisuuksiin. Tämäkin sohvapöytä soluttautuu ovelasti entiseen sisustukseen, mutta paljastaa kärsivälliselle katsojalle todellisen luonteensa. Kuin elegantti herrasmies.

Sohvapöytä

Puuartesaani Antti Kolari

26.5.2011 by kalusteveistamo

Linnunpönttö

Tuore puu.

13.5.2011 by kalusteveistamo

Pihlaja on kautta aikojen luokiteltu pyhäksi puuksi ja sen kaatamisesta on tiedetty seuraavan epäonni. Joku niitä on kuitenkin joskus kaatanut, koska yhtä varmasti on selvää pihlajan olevan parasta haravanpii-materiaalia. Ripottele suolaa hiuksiin ja sylkäise kissan päälle?

Pääsin kuitenkin käsiksi 4m pitkän pihlajatukkiin. En kaatanut itse, joten vastamyrkkyihin ei ollut tarvetta. Oksaisuuden takia sahasin tukin kolmeen osaan. Tyvipala vaikutti oksattomalta ja suoralta. Muut oli muuta.

Halkaisin tukit kiilojen avulla puoliksi. Sen jälkeen puolikkaat neljänneksiin ja neljännekset puoliksi. Mukana? Näin sain lopputulokseksi pitkäkylkisen kolmion mallisia lautoja. Kuin säteittäisesti sahattua lautaa mutta näissä saha ei ole katkaissut syitä pituus-suunnassa. Nämä laudat kuivuu tasaisesti eivätkä kieroile!

Puun rutisi halki ja kuoren alta paljastui upea suomalainen jalopuu. Pihlaja oli vasta kaadettu. Kun puu on vielä märkää, näyttäytyy sen värit eläväisenä ja kirkkaina. Hetki auringossa: pinta kuivahtaa ja värit sammuu.

Pihlaja

Halkaistu tukkiHalkaisun aloitus kiiloilla

Päivän saalis

Höylätyn pinnan syykuvioKoska puille ei ollut mietittynä sopivaa kohdetta, jätin ne kuivamaan sellaisenaan. Osia käännellessä ja puun kaaria silmäillessä alkoi vaihtoehtoja satelemaan. Tuolin jalka tuosta kaaresta, selkänoja tuosta palasesta…

Aika näyttää mistä mitäkin!?

Automobiili !

2.5.2011 by kalusteveistamo

Ford Model A, sieltä 1930-luvun tienoilta.

A-ford

Tämä Ford-merkin toinen hittituote oli edeltäjäänsä T-mallia elegantimpi. Siinä missä Model-T oli suunniteltu kulkemaan huonokuntoisia teitä ja vesistöjä, oli Model-A omiaan herrasmiesten ja gangstereiden kaupunkiajeluun. Halvimmillaan 385$ hinnalla saattoi lunastaa itselleen jopa yli 100km/h vaihtuvat maisemat! Vaan eipä niitä siltikään ihan jokapojalla ollut, tästä päivästä puhumattakaan.

Etuovi

Etuoven sisäpuoli

Etuovea jäykistää puinen kehikko

Näiden menopelien rungossa käytettiin puuta siinä missä metalliakin. Puulla onkin paikkapaikoin parempi lujuus/paino-suhde, kuin metallilla. Nykyään sitä ei autoissa käytetä, kun se sälöilee ikävästi kolaritilanteessa. Niitä direktiivejä…

Kosteus ja ajan hammas oli tehnyt tämän etuoven puuosista haperoa.

Kulma lahonnut

Haperoa

Siispä tein uutta osaa. Puulajina saarni, joka kestää. Imeytin osiin vielä pellavaöljyvernissaa, niin ei märkäne!

Verhoilulista

Uudet osat valmiina

Valmis!

Huhujen mukaan tällainen auto kaartelee tulevaisuudessa Kuopionkin rantabulevardeja…

Alkio

27.4.2011 by kalusteveistamo

Puusepänliike

Tästä lähtee…

  • « Previous Page
  • 1
  • 2
  • 3
  • 4

Viimeisimmät kirjoitukset

Kuolemankello

22.1.2019

+20 KG Hauki

21.12.2018

Sänky

24.10.2018

Ootraus ja marmorointi

26.9.2018

Tuohipohjalliset

21.8.2018

Egyptin tuoli osa 6.

19.7.2018

Egyptin tuoli osa 5.

28.6.2018

Egyptin tuoli osa 4.

28.5.2018

Egyptin tuoli osa 3

20.4.2018

Egyptin tuoli osa 2.

26.3.2018

Kalusteveistämö A.Kolari

Leppärannantie 2, 71160,Riistavesi
Puhelin: 041 4397466, Sähköposti: kolari (at) kalusteveistamo.com

  • Instagram
  • YouTube

Kotisivujen suunnittelu: Mainostoimisto JuuriMedia